Luonne

Pieniamerikanpaimenkoiraa kuvaillaan älykkääksi paimenkoiraksi, jolla on voimakas paimennus- ja vartiointivietti. Nämä energiapakkaukset sopivat monenlaiseen käyttöön ja ovat helposti koulutettavia sekä sinnikkäästi annettujen tehtävien parissa työskenteleviä. Pieniamerikanpaimenkoira on omimmillaan aktiivisessa kodissa ja nauttii omistajansa ja perheensä kanssa tekemisestä.

​Rotumääritelmän mukaan pieniamerikanpaimenkoirat ovat erinomaisia seurakoiria, uskollisia ja perheeseensä vahvasti kiintyviä. Ne voivat olla varautuneita tai välinpitämättömiä vieraita kohtaan, mutta eivät arkoja. Vihaisuus tai liiallinen arkuus ovat rotumääritelmän mukaan hylkääviä virheitä.

Yhdistyksessä pyrimme keräämään ja jakamaan tietoa suomalaisten pieniamerikanpaimenkoirien luonteista esimerkiksi säännöllisesti toteutettavien luonnekyselyiden avulla sekä ohjeistuksin luonteen arvioinnista. Pieniamerikanpaimenkoirien luonteissa on paljon vaihtelua, ja tutustumalla eri koiriin ja linjoihin saat parhaimman kuvan rodusta.

Suhtautuminen ihmisiin - oma perhe, lapset ja vieraat

Pampait ovat hyvin ihmisläheisiä koiria ja ne kiintyvät voimakkaasti omaan ihmiseensä ja perheeseensä. Ne viihtyvät hyvin sylissä ja lähellä. Omimmillaan ne ovat, jos saisivat kulkea koko päivän omistajansa mukana. Pampaiden yksinoloharjoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota ja tehdä se alusta saakka huolella ja tarpeeksi rauhallisesti.

Omistajat kuvailevat useimmiten pampaitaan avoimeksi vieraita ihmisiä kohtaan ja tulevan vähintäänkin hyvin toimeen lasten kanssa. Rotumääritelmässä mainittu varautuneisuus voi ilmetä eri asteisena välttelynä tai välinpitämättömyytenä, mutta valitettavasti myös ei-toivottuna arkuutena. Pampai ei koskaan saisi olla vihainen ihmistä kohtaan.

Suhtautuminen toisiin koiriin - oman perheen muut koirat ja vieraat

Pampaiden suhtautuminen toisiin koiriin vaikuttaa olevan keskimäärin hyvää ja etenkin oman lauman kesken erinomaista. Varsinkin nuoret koirat ovat avoimia, kiinnostuneita ja leikkisiä toisia kohtaan ja omistajan tehtävä onkin taata vain hyviä koirakontakteja koiralleen. Jotkin yksilöt voivat suhtautua nuivasti samaa sukupuolta edustaviin koiriin.

Hermorakenne - haukkuherkkyys, rauhattomuus ja arkuudet

Parhaimmillaan pampai on rohkea, energinen ja tasapainoinen koira. Yksilöllistä vaihtelua kuitenkin on, ja rodussa esiintyy äänenkäyttöä (kiihtymykseen tai vahtimiseen liittyen), rauhattomuutta (vinkumista, keskittymiskyvyn haasteita) ja ääni/alustaherkkyyttä. Myös resurssiaggressiivisuutta ilmenee. Pampaita harkitsevan on hyvä valmistautua työstämään näitä asioita. Jalostuspäätöksiä tehdessä huomiota on kiinnitettävä hyvään hermolaatuun. 

Koulutettavuus

Pampaiden omistajat kuvailevat koulutettavuutta erinomaiseksi ja koiria miellyttämishaluisiksi. Pampait ovat aina valmiita toimintaan ja oppivat nopeasti. Koiria on helppo motivoida ja ne ovat keskimäärin ahneita ja hyvin ruualla palkkautuvia. Koirista löytyy sekä herkkiä ja pehmeitä, että omatahtoisia yksilöitä. Yleisesti pampaiden asenne kaikkeen tekemiseen on iloinen ja innokas.

Viettikäytös

Arviolta pampaiden vietikkyys vaihtelee melko paljon. Luonnollisesti voimakkaampana esiin nousee paimennusvietti ja voimakkaan vietikkäillä koirilla esiintyy myös paimenkoirille aika ajoin tyypillistä liikkuvien kohteiden näykkimistä. Vahtiviettiä ilmenee myös ja sen yhteydessä jonkin verran äänenkäyttöä. Suurin osa pampaiden omistajista arvioi pystyvänsä pitämään koiraa irti hyvin ja pampaille on helpohko kouluttaa varmat luoksetulot luontaisen laumassa pysymistarpeen varjolla.

Liikunnan ja aktivoinnin tarve

Pieniamerikanpaimenkoirat kuuluvat muiden paimenkoirien tapaan aktiivisiin rotuihin. Niiden juuret ovat maatiloilla, joissa koira on kulkenut mukana töitä tehden koko päivän. Päivän aikana ne ovat fyysisesti liikkuneet paljon ja tehneet ajatustyötä esimerkiksi paimentaen tai vahtien. Pampait ovat edelleen väsymättömiä, valmiita toimintaan ja myös turhautuvia, jos eivät saa tarpeeksi liikuntaa ja aktivointia. Monet pampaiden omistajat sanovat, että koiralle on erittäin tärkeää päivittäin päästä juoksemaan turvallisella alueella irti.

Liikunnantarpeen lisäksi pampait tarvitsevat aktivointia ns. aivojumppaa. Ne ovat nopeita ja kekseliäitä oppimaan ja voivat helposti tekemisen puutteessa keksiä sitä omasta takaa (esimerkiksi kiellettyjen asioiden pureskelu, ääntely tai turhautunut paimennus/vartiointikäytös). Aktivointi voi olla esimerkiksi viikoittaiset koiraharrastukset, tottelevaisuus- ja temppukoulutus tai nenätyöskentely eri muodoissa. Lyhyet hihnalenkit yhdistettynä koirapuistovierailuun eivät riitä. Usein pampaiden omistajat arvioivat koirien kuitenkin kestävän myös vähemmän aktiiviset päivät ja jaksot hyvin, kunhan perusarjessa palikat ovat kohdallaan.

Liikunnan ja aktivoinnin sekä levon välillä on löydettävä tasapaino. Koira on opetettava myös rauhoittumaan ja odottamaan. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota heti pennun saapuessa uuteen kotiin. Myös leikit kannattaa hieman suunnitella: esimerkiksi jatkuva pallon heitto lähinnä nostaa koiran stressitasoja ja kytkee koiran saalistusvaihteen päälle, mikä voi aiheuttaa turhautuneille paimenkoirille stereotyyppistä käytöstä (esim. epätoivottavien kohteiden jahtaus, näykkiminen). 

Laadukas liikunta, suunniteltu sekä monipuolinen aivotyöskentely ja rauhoittuminen ovat avainsanoja pampaiden hyvinvoinnille. Mikäli pampain liikunnan ja aktivoinnin tarve täytetään ja se saa tarpeeksi seuraa, on se sopiva koira myös kerrostaloon.